Turvapaikanhakijan osallisuus työntekijänä tai vapaaehtoisena

Julkaistu 12.5.2016, päivitetty 5.4.2017
 

  

Suomen turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista noin puolet on Punaisen Ristin ylläpitämiä. Viitasaaren vastaanottokeskuksessa asuu toukokuun 2016 tilanteen mukaan 114 asukasta. Asukkaat ovat pääsääntöisesti perheitä Irakista, Afganistanista, Syyriasta, Iranista ja Libanonista. Asukkaista alle kouluikäisiä lapsia on noin 20 kpl ja koulua käy yhtä suuri määrä lapsia. Asukkaiden keski-ikä on todella matala, joten kaikki ovat oikeastaan nuoria aikuisia, joita elämä, oppiminen ja työllisyys odottavat jossakin maassa.

Lisätietoja vastaanottokeskustoiminnasta antaa Viitasaaren vastaanottokeskuksen johtaja Sirpa Pekkarinenpuh. 040 826 6560, etunimi.sukunimi(at)redcross.fi. Maahanmuuttoviraston linjauksia työsuhdeasioissa voi tiedustella; ylitarkastaja Tiina Järvinenpuh. 0295 433 738, etunimi.sukunimi(at)migri.fi.

Työ- ja opintotoiminta
• Muussa vastaanottokeskuksessa kuin kauttakulkukeskuksessa tulee järjestää työ- ja opintotoimintaa. Tämä työ- ja opintotoiminta koskee toimintaa sisällä vastaanottokeskuksessa.
• Myös kauttakulkukeskuksessa voidaan kuitenkin järjestää työ- ja opintotoimintaa. Koska oleskelu kauttakulkukeskuksessa on yleensä lyhytaikaista, ei järjestämistä velvoiteta.
• Tavoitteena on edistää turvapaikanhakijoiden omatoimisuutta.
• Maahanmuuttovirasto suosittelee, että työ- ja opintotoimintaa järjestetään keskuksessa vähintään 4 tuntia viikossa.

Työ- ja opintosuunnitelma
• Vastaanottokeskukseen saavuttuaan asiakas allekirjoittaa henkilökohtaisen työ- ja opintosuunnitelman, joka sisältää opintoja ja/tai vastaanottokeskuksessa tehtävää työtoimintaa.
• Työ- ja opintosuunnitelmassa otetaan huomioon henkilön fyysinen ja psyykkinen terveys, perhetilanne ja muut hänen toimintakykyynsä ja osallistumismahdollisuuksiinsa vaikuttavat tekijät.
• Työ- ja opintosuunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen mukaan.

Työtoiminta - vastaanottolain antamat raamit
• Työtoimintaa on vastaanottokeskuksen järjestämä toiminta vastaanottokeskuksessa.
• Työtoimintaa ei voi järjestää vastaanottokeskuksen ulkopuolella tai muun toimijan, kuin vastaanottokeskuksen toimesta.
• Työtoiminta voi lain mukaan olla esimerkiksi lastenhoitoa, kotitaloustöitä tai muita ylläpitotöitä . Työtoiminnan sisältö vastaa siis tavanomaisia kotitöitä ja kiinteistön ylläpitotöitä.
• Vastaanottolain 29§, jossa säädetään työ- ja opintotoiminnasta tai vastaanottolain perustelut (HE 266/2010, s. 59) eivät anna tukea laajemmalle tulkinnalle työtoiminnasta.

Kaikki muu, vastaanottokeskuksen ulkopuolella tapahtuva työ on joko vapaaehtoistyötä tai ei -työsuhteista toimintaa, joka pitää aina arvioida tapauskohtaisesti työoikeudellisten työsuhteen tunnusmerkkien valossa.

Työ- ja opintotoimintaan osallistuvan vakuutusturva
• Vastaanottolain 30 §:n mukaan työ- ja opintotoiminnassa tapahtuneesta tapaturmasta tai siinä saadussa ammattitaudista suoritetaan korvaus valtion varoista samojen perusteiden mukaan
kuin työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) säädetään siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole oikeutta vähintään saman suuruiseen korvaukseen muun lain mukaan.
• Korvauksen suorittamista koskevan asian käsittelee Valtiokonttori.
• Valtiokonttorin tekemään päätöksen haetaan muutosta siten kuin työtapaturma- ja ammattitautilain 33 luvussa säädetään
• Maahanmuuttovirasto järjestää työ- ja opintotoimintaan osallistuville ryhmävastuuvakuutuksen

Turvapaikanhakijan vakuutusturva muussa kuin työ- ja opintotoiminnassa
• Vastaanottokeskus ei vastaa turvapaikanhakijan vakuuttamisesta muussa kuin vastaanottolain mukaisessa vastaanottokeskuksen järjestämässä työ- ja opintotoiminnassa.
• Mikäli turvapaikanhakija tekee vapaaehtoistyötä tai muuta vastaavaa toimintaa vastaanottokeskuksen ulkopuolella, on vakuutusturvassa kyse lähinnä hänen itsensä ja järjestäjän välisestä asiasta.
• Mikäli asiakkaalle tapahtuu tapaturma, hoidetaan se vastaanottokeskuksen terveydenhoidon puitteissa. Asiakkaalle tulee kuitenkin kertoa, että hänellä ei ole vastaanottokeskuksen
ulkopuolella tapahtuvassa toiminnassa erillistä vakuutusturvaa muun muassa pysyvän vamman varalta.
• Asiakkaalla ei myöskään ole vastuuvakuutusta muussa kuin työ- ja opintotoiminnassa.

Ansiotyö
• Turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä Suomessa ilman oleskelulupaa,
– jos hänellä on voimassa oleva rajanylitykseen oikeuttava matkustusasiakirja ja hän on oleskellut maassa kolme kuukautta
– jos turvapaikanhakijalla ei ole voimassa olevaa matkustusasiakirjaa edellytetään, että hän on oleskellut maassa kuusi kuukautta.
• Turvapaikanhakijan ei tarvitse hakea työnteko-oikeutta erikseen turvapaikanhakuajaksi, sillä työnteko-oikeus on suoraan lain nojalla.
• Työnteko-oikeuden todistava todistus pyydetään Maahanmuuttovirastosta

» Maahanmuuttovirasto - Turvapaikanhakijan työnteko-oikeus

• Vastaanottokeskuksen järjestämän työtoiminnan lisäksi, asiakas voi ennen työnteko-oikeuden alkamista osallistua tavanomaiseen harrastustoimintaan ja vapaaehtoistoimintaan.

Turvapaikanhakijan tekemä vapaaehtoistyö
• Vapaaehtoistyö on palkatonta, ja sitä tehdään jonkin yleishyödyllisen tavoitteen edistämiseksi. Vapaaehtoistyössä on keskeistä yhteisen hyvän edistäminen ja muiden auttaminen.
• Asiakkaan ei ole pakko osallistua vapaaehtoistyöhön, sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta
• Laki ei suoraan määrittele, minkälaisia tehtäviä vapaaehtoiset saavat tehdä. Kaikki tapaukset arvioidaan kokonaisuutena tapauskohtaisesti.
• Lisätietoa vapaaehtoistyöhön liittyvästä lainsäädännöstä löytyy esimerkiksi täältä

» Vapaaehtoistyöhön liittyvät lait Suomessa (VETY)


Palkaton harjoittelu
• Palkaton harjoittelu on työhön tutustumista. Se ei voi sisältää vaativia ja itsenäisesti suoritettavia työtehtäviä, vaan harjoittelija tutustuu työhön ohjaajan opastuksella ja seuraamalla työtä.
• Säännöllistä ja normaalia työtä ei saa teettää palkattomasti, eikä palkallista työvoimaa saa toisaalta korvata palkattomilla harjoittelijoilla.
• Harjoittelusta kuuluu saada palkkaa, jos harjoittelijan työtehtävät vastaavat vakituisten työntekijöiden työnkuvia.
• Asiakkaan kanssa tulee käydä läpi harjoittelun ehdot, työtehtävät ja tuntimäärät.
• Tarjotessaan turvapaikanhakijalle palkatonta harjoittelua, toiminnan järjestäjä kantaa riskin siitä, että työn teettäminen arvioidaan jälkikäteen työsuhteen tunnusmerkit täyttäväksi. Tähän tulee kiinnittää huomiota etenkin, mikäli harjoittelu tapahtuu ennen kuin asiakkaalla on työnteko-oikeus.
Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
• Työhön tai työharjoitteluun lähtevän turvapaikanhakijan kanssa on hyvä käydä läpi työntekijän oikeudet ja velvollisuudet työssä sekä antaa tietoa siitä, mistä saa apua, jos kaikki ei suju työssä työehtosopimusten ja lain mukaisesti.

» Työssä Suomessa -esitteet

 

VIITASAARI
Haapaniementie 16
44500 Viitasaari

PIHTIPUDAS
Kunnantalo
Keskustie 9
44800 Pihtipudas

KINNULA
POP Pankin alakerta
Keskustie 41
43900 Kinnula

KIVIJÄRVI
Kunnantalo
Virastotie 5
43800 Kivijärvi

YHTEYSTIEDOT
puh. 014 577 6200
Henkilöstön yhteystiedot